PORT-AU-PRINCE, Haiti (AP) – Ariel Henry erosi torstaina Haitin pääministerin tehtävästä, mikä jätti tien uuden hallituksen muodostamiselle Karibian maassa. jengiväkivallan vaikutuksen alaisina joka tappoi tai loukkaantui yli 2 500 ihmistä tammi-maaliskuussa.
Henry esitti eronsa Los Angelesissa allekirjoitetussa kirjeessä, joka oli päivätty 24. huhtikuuta ja jonka hänen toimistonsa julkaisi torstaina samana päivänä, kun neuvosto, jonka tehtävänä oli valita Haitin uusi pääministeri ja hallitus, vannoi virkavalansa.
Henryn jäljellä oleva hallitus puolestaan valitsi väliaikaiseksi pääministeriksi talous- ja valtiovarainministeri Michel Patrick Boisvertin. Ei ollut heti selvää, milloin siirtymäneuvosto valitsee oman väliaikaisen pääministerinsä.
Puhuessaan täpötäyteen ja hikiseen huoneeseen pääministerin toimistossa Boisvert sanoi, että Haitin kriisi oli kestänyt liian kauan ja maa on nyt tienhaarassa. Hänen takanaan seisoivat siirtymäkauden neuvoston jäsenet sekä maan korkeimmat poliisi- ja sotilasviranomaiset.
“Kahden kuukauden keskustelun jälkeen… ratkaisu on löydetty”, Boisvert sanoi. “Tänään on tärkeä päivä rakkaan tasavallamme elämässä.”
Boisvert kutsui siirtymävaiheen neuvostoa “haitilaiseksi ratkaisuksi” ja suuntasi huomautuksensa heille, ja toivotti heille onnea ja lisäsi “Luulen, että määrätietoisuus on olemassa.”
Puheiden jälkeen lasien pehmeä kolina kuului huoneessa, kun osallistujat tarjoilivat samppanjahuiluja, joihin oli paahdettu synkkä “To Haiti”.
Neuvosto perustettiin yli kuukausi sen jälkeen, kun Karibian johtajat ilmoittivat sen perustamisesta hätäkokouksen jälkeen Haitin kiristyvä kriisi. Henry oli luvannut erota, kun neuvosto on paikallaan.
Yhdeksänjäsenisen valtuuston, joista seitsemällä on äänioikeus, odotetaan myös auttavan uuden hallituksen esityslistan laatimisessa. Se myös perustaa väliaikaisen vaalilautakunnan, joka on edellytys vaalien järjestämiselle, ja perustaa kansallisen turvallisuusneuvoston.
Neuvoston toimikausi, jota ei voi uusia, päättyy 7.2.2026, jolloin uuden puheenjohtajan on määrä vannoa virkavalansa.
Neuvoston äänivaltainen jäsen Smith Augustin sanoi, että on epäselvää, päättääkö neuvosto pitää Boisvertin väliaikaisena pääministerinä vai valitaanko joku muu. Hän sanoi, että asiasta keskustellaan lähipäivinä. “Kriisi on kestämätön”, hän sanoi.
Regine Abraham, äänivallaton neuvoston jäsen, muistutti presidentti Jovenel Moïsen murhasta heinäkuussa 2021 ja selitti, että “tällä väkivallalla oli tuhoisa vaikutus”.
Abraham sanoi, että jengit hallitsevat nyt suurinta osaa Port-au-Princesta, kymmenet tuhannet haitilaiset ovat joutuneet siirtymään väkivallan vuoksi ja yli 900 koulua pääkaupungissa on joutunut sulkemaan.
“Port-au-Princen ihmiset on kirjaimellisesti otettu panttivangiksi”, hän sanoi.
Jengit aloittivat koordinoituja hyökkäyksiä pääkaupungissa Port-au-Princessa ja sitä ympäröivillä alueilla 29. helmikuuta alkaen. He polttivat poliisiasemia ja sairaaloita, avasivat tulen kansainväliselle tärkeimmälle lentokentälle, joka on ollut suljettuna maaliskuun alusta lähtien, ja hyökkäsivät Haitin kahteen suurimpaan vankilaan ja vapauttivat yli 4 000 vankia. Jengit ovat myös katkaisseet pääsyn Haitin suurimpaan satamaan.
Hyökkäys alkoi pääministeri Henryn ollessa virallisella vierailulla Keniassa vaatimaan sellaista YK:n tukema poliisivoimien sijoittaminen Itä-Afrikan maasta. Hän on edelleen lukittuna Haitista.
“Port-au-Prince on nyt lähes kokonaan eristetty ilma-, meri- ja maasaartojen vuoksi”, sanoi UNICEFin johtaja Catherine Russell aiemmin tällä viikolla.
Kansainvälinen yhteisö on kehottanut neuvostoa asettamaan etusijalle Haitin laajalle levinneen turvattomuuden. Jo ennen hyökkäysten alkamista jengit hallitsivat jo 80 prosenttia Port-au-Princesta. YK:n tuoreen raportin mukaan vuoden 2024 alussa kuolleiden määrä kasvoi yli 50 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
“On mahdotonta yliarvioida jengitoiminnan lisääntymistä Port-au-Princessa ja sen ulkopuolella, ihmisoikeustilanteen pahenemista ja humanitaarisen kriisin pahenemista”, sanoi María Isabel Salvador, YK:n Haitin erityislähettiläs. YK:n turvallisuusneuvoston kokous maanantaina.
Lähes 100 000 ihmistä on paennut pääkaupungista etsimään turvallisempia kaupunkeja iskujen alkamisen jälkeen. Kymmenet tuhannet muut, jotka jäivät kodittomaksi sen jälkeen, kun jengit polttivat kotinsa, asuvat nyt ylikansoitettuissa hätäsuojissa Port-au-Princessa, joissa on vain yksi tai kaksi wc:tä sadoille asukkaille.
“Vaikka olen fyysisesti täällä, tuntuu kuin olisin kuollut”, sanoi Rachel Pierre, 39-vuotias neljän lapsen äiti.
“Ei ole ruokaa eikä vettä. Joskus minulla ei ole mitään annettavaa lapsille”, hän sanoi, kun hänen 14-kuukautensa imetti tyhjää rintaansa.
Monet haitilaiset ovat vihaisia ja uupuneita siitä, mitä heidän elämästään on tullut, ja syyttävät ahdingostaan jengejä.
“He lähettivät meidät tänne”, sanoi Chesnel Joseph, 46-vuotias matematiikan opettaja, jonka koulu suljettiin väkivallan vuoksi ja josta on tullut turvakodin epävirallinen johtaja. “He pahoinpitelevät meitä. He tappavat meidät. He polttavat kotimme.”
___
Seuraa AP:n uutisia Latinalaisesta Amerikasta ja Karibiasta osoitteessa
